Maailmanluokan hoitoa lasten sydäntauteihin

Sydänliiton lahjoituksella vahvistetaan maailmanluokan hoitoa: Älystetoskooppi ja kohdennettu ultraäänitutkimus avaavat uusia ovia.

Vuonna 2024 Sydänliitto lahjoitti Uudelle lastensairaalalle 220 000 euron summan lasten sydänsairauksien hoidon kehittämiseen. Lastenkardiologian erikoislääkäri Merja Kallio kertoo, mitä merkittävällä summalla käytännössä tehdään – ja miten se vaikuttaa potilaiden elämänlaatuun. 

Vuonna 2024 Sydänliitto lahjoitti Uuden lastensairaalan sydäntautien osastolle 220 000 euroa älystetoskoopin tutkimiseen lasten ja nuorten sivuäänten seulonnassa sekä kohdennetun ultraäänitutkimuksen käytön laajentamiseen. 

Älystetoskooppiin on yhteydessä pieni kannettava tabletti, jonka näytölle piirtyy sydänäänistä kuvaaja sitä mukaa kun sydäntä kuunnellaan. Tekoälyn avulla algoritmi tunnistaa, onko kyseessä viaton sivuääni vai rakennepoikkeavuuteen viittaava, lisätutkimuksia edellyttävä ääni. Lapset seuraavat kuvaajaa innolla näytöltä ja perheenjäseniä helpottaa välittömästi saatava tieto sivuäänen laadusta.

“Lahjoituksen avulla pyrimme kehittämään hoitoa ja prosesseja niin, että lapsuudessa ja nuoruudessa saavutetut hyvät hoitotulokset ja hyvä elämänlaatu jatkuisivat aikuisuuteen asti”, sanoo Uuden lastensairaalan lastenkardiologian osastonylilääkäri Merja Kallio. Hän on erikoistunut sydämen rytmihäiriöihin eri-ikäisillä potilailla. 

Seulonnassa tunnistetaan, mitkä sivuäänet edellyttävät lisätutkimusta

Suomessa kaikkien sydänsairaiden lasten ja nuorten vaativa hoito ja tutkimus on keskitetty Uuteen lastensairaalaan. Kallion mukaan yleisimpiä sairauksia ovat rytmihäiriöiden lisäksi synnynnäiset sydänviat kuten oikovirtausviat, jotka johtuvat esimerkiksi aukosta sydämen väliseinissä, tai aortan kaventumat eli koarktaatiot. 

“Valtaosa meille lähetteellä tulevista lapsista on terveitä lapsia: löydökset ovat harmittomia, lapset voivat hyvin, eikä jatkoseurantaa tai toimenpiteitä tarvita. Sikäli tämä on hyvin kiitollinen ammatti, että useammin saa kertoa hyviä kuin huonoja uutisia”, Kallio sanoo. 

Vaikka osa tapauksista on onneksi harmittomia, sydänsairauksien joukossa on myös vaikeita ja vaativaa erikoisosaamista edellyttäviä tilanteita. 

Sydänliiton lahjoituksen avulla testattava älystetoskooppi esimerkiksi on väline juuri perusterveiden lasten oireiden seulontaan. Kallion mukaan yli puolella lapsista kuuluu jossakin kasvuvaiheessa sydämen sivuääniä, jotka ovat yleensä hyvänlaatuisia. Älystetoskoopilla erotetaan tällaiset äänet äänistä, jotka edellyttävät lisätutkimuksia. 

“Tekoälyyn perustuva algoritmi tunnistaa erinomaisesti viattoman äänen vikaäänestä. Haluamme selvittää, vähentäisikö tällaisen seulonnan tekeminen perusterveydenhuollossa tarvetta lähettää potilaita sydänlääkärin arvioon asti”, hän sanoo. 

Kohdennettu ultraäänitutkimus auttaa hätätilanteissa

Toinen lahjoituksella toteutettava hanke on uuden ultraäänilaitteiston hankinta ja sen käytön kouluttaminen. Sydämen ultraäänikuvaus itsessään on rutiinitoimenpide ja kardiologin perustyökalu: esimerkiksi rytmihäiriöpotilaan sydämen rakenne ja toiminta tarkistetaan ensin ultraäänitutkimuksella ennen muita mahdollisia toimia. 

Helposti liikuteltava ultraäänilaite ja muiden erikoisalojen lääkäreiden kouluttaminen kohdennetun tutkimuksen tekemiseen tukee jo sairaalassa olevien tai sairaalaan juuri saapuneiden potilaiden äkillisen voinnin huononemisen arviointia. Point of care ultrasound eli POCUS on tarkoitettu nopeaa toimintaa vaativiin hätätilanteisiin. 

“Hankkeen tarkoitus on kehittää ultraäänilaitteen käyttämistä teho-osastolla ja päivystyspoliklinikalla. Liikuteltavan laitteiston avulla lääkärit pystyvät nopeasti arvioimaan, selittääkö juuri sydämen toiminta potilaan voinnin heikkenemisen”, Kallio sanoo. Lahjoitusrahoilla järjestetään myös ensisijaisesti teho-osaston lääkäreille koulutusta laitteiston käyttöön. 

Liki neljännesmiljoonan lahjoitus on lastensairaalalle ja sen henkilökunnalle monin tavoin merkittävä. Kallio pitää sitä merkityksellisenä kunnianosoituksena tärkeälle ja vaativalle työlle. Ennen kaikkea summa mahdollistaa uusien asioiden kehittämisen. 

“Lahjoitus kannustaa ihmisiä ideoimaan ja arvioimaan prosesseja kriittisesti. Haluamme olla jatkuvasti entistä parempia, ja nyt voimme tehdä asioita, joita emme olisi voineet tehdä ilman ylimääräistä tukea.”

Tulevaisuudessa yhä vähemmän kajoavaa hoitoa

Merja Kallio kohtaa työssään niin vastasyntyneitä kuin täysi-ikäisiä potilaita ja heidän vanhempiaan. Etenkin murrosikäiset ovat vastaanotolla usein huolissaan sydänoireista – käynnissä kun on muutenkin elämänvaihe, jossa moni asia muuttuu ja kehossa ja mielessä myllertää. Kallio pyrkii luomaan mahdollisimman rauhallisen ilmapiirin, sillä joskus huoli ja ahdistus pahentavat oireita: esimerkiksi sydämen tykytysoire voi vahvistua, kun huoli tykytyksestä on kova. 

Sydänsairauksien hoidossa halutaankin keskittyä yhä enemmän hoitomenetelmiin, joissa potilaaseen kajotaan mahdollisimman vähän (englanniksi käytetään termiä non-invasive). 

Kallion mukaan lasten vaikeimmat sydänsairaudet ovat harvinaisia, ja niiden oikea-aikaiseen tunnistamiseen ja vähemmän kajoavaan hoitoon kaivattaisiin jatkossa entistä enemmän resursseja. 

“Perinteisesti sydäntä ja verisuonia on tutkittu käyttämällä niiden sisällä katetreja ja varjoainetta. Näin kuvataan rakenteita ja tarkastellaan verenkiertoa. Se, että pystyttäisiin välttämään nukuttaminen ja verenkiertoon meneminen helpottaa lapsen kokemusta ja stressiä huomattavasti”, hän sanoo. 

Viimeisen vuosikymmenen aikana esimerkiksi sydämen magneettikuvaus on Kallion mukaan yleistynyt. Se on erityisesti lapsille huomattavasti kajoavia tutkimuksia miellyttävämpi kokemus: hän voi esimerkiksi katsella videoita tai kuunnella musiikkia magneettikuvauslaitteessa, eikä toimenpiteeseen liity kipua. Se, että tutkimukset voidaan tehdä ilman kipua tai huolta, on konkreettinen tapa tukea lapsen elämänlaatua – ja siitähän lastenkardiologiassa ja koko terveydenhuollossa pohjimmiltaan on kyse.