Kysyimme Uuden lastensairaalan musiikkiterapeutilta, asiakaspalvelupäälliköltä ja kardiologilta YK:n lasten oikeuksien päivän kunniaksi, miten lasten oikeuksista pidetään huolta sairaalan arjessa.
Jokaisella lapsella on oikeus elää mahdollisimman tervettä elämää. Muun muassa näin linjataan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan sekä sairauksien hoitoon ja kuntoutumiseen tarkoitettuihin palveluihin.
Lapsen oikeudet näkyvät aina sairaalarakennuksen ja sen ympäristön suunnittelussa asti. Perheille ja muille läheisille on esimerkiksi varattu tilaa, jotta lapsen ei koskaan tarvitse olla yksin: vanhemmat voivat yöpyä vuodeosaston huoneissa, pienen potilaan perheenjäsenille on parkkihallissa merkityt paikat.
Uudessa lastensairaalassa lapsen oikeudet ovat olennainen osa jokaisen ammattilaisen työtä. Kolme heistä kertoo nyt, miten ja miksi.
Reetta Keränen, musiikkiterapeutti
“Työssäni musiikkiterapeuttina lapsen ilmaisu ja ääni ovat keskeisiä asioita. Joskus lapsilla ei ole sanoja, joilla kertoa tunteistaan tai kokemuksistaan – mutta jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi. Puhe ei kuitenkaan ole kenellekään ainoa vaihtoehto ilmaista itseään. Musiikkiterapiassa lapsi saa muita keinoja tulla kuulluksi ja nähdyksi. On tärkeää tarjota tähän erilaisia menetelmiä, jotta lapsen persoonallisuus ja kiinnostuksenkohteet voidaan ottaa huomioon myös erikoissairaanhoidossa.
Terapiatapaamisella pyrin tarjoamaan lapselle matalan kynnyksen ryhtyä yhdessä käsittelemään asioita musiikin avulla ja reagoin lapsen aloitteisiin. En siis määrittele terapiakäynnin suuntaa tai yritä tarjota valmista ratkaisua. Lapsi ohjaa terapiakäyntiä ja se, mitä hän ilmaisee, otetaan tosissaan. Hän tuo tilanteeseen oman maailmansa. Se on merkityksellistä.”
Tuula Kortekangas, asiakaspalvelupäällikkö
“Lapset nähdään sairaalassa ensi sijassa lapsina: heillä on oikeus kasvun ja kehityksen tukemiseen muun muassa leikin keinoin. Lasten oikeuksien esillä pitäminen sairaalassa tukee lapsen itsetuntoa ja ainutkertaisuutta, jolloin häntä ei nähdä vain potilaana vaan omana itsenään kaikkine vahvuuksineen.
Lapset ja nuoret ovat lastensairaanhoidossa aktiivisia toimijoita, joilla on oikeus ikätasoiseen tiedonsaantiin ja hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Heillä on myös oikeus suojeluun, jos heillä ei ole riittävästi kykyä tehdä päätöksiä.
Annamme lastensairaalassa vanhemmille ja huoltajille mahdollisuuden olla mahdollisimman paljon lapsensa kanssa. Se on tärkeä osa lapsen oikeuksien toteutumista. Kehitämme toimintaamme niin, että koko perheen hyvinvointi ja eri tukimuodot otetaan huomioon. Lapsen oikeus nimeen, kansalaisuuteen ja mahdollisuuteen tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan on ollut minulle tärkeä jo urani alusta.”
Ilkka Jaakkola, kardiologi
“Lääkärinä on huolehdittava, että jokainen Suomessa hoidettava lapsi saa yhtä laadukkaan ja samanlaisen hoidon etnisestä taustasta, synnyinmaasta tai perhetilanteesta huolimatta. Jos lapsen oikeudet eivät toteutuisi sairaanhoidossa, se olisi merkki jostakin suuremmasta yhteiskunnan ongelmasta. Lapset ovat täysin riippuvaisia aikuisten toiminnasta ja heidän tekemistään päätöksistä.
Kukin lapsi tulee kohdata hoitotilanteessa lapsena. Hänelle täytyy kertoa kehitystason mukaisesti, mitä ja miksi tutkimuksia tehdään. Jokaisella lapsella on oikeus turvallisen tai läheisen ihmisen tukeen sairaanhoidon aikana, oli kyse poliklinikkakäynnistä, tutkimuksista, toimenpiteistä tai osastohoidosta. Lasta ei saa koskaan jättää yksin. Hänen pelkoihinsa tulee aina suhtautua vakavasti ja lääkärin on pyrittävä tekemään kaikki mahdollinen, että ne saadaan voitettua.
Joskus työssäni kohtaan lohduttomia tilanteita, joissa lapsen sairauden kulkua tai ennustetta ei voida muuttaa hoitotoimilla. Tällaisia tilanteita pitää arvioida ensisijaisesti lapsen kannalta: toteutuuko lapsen oikeus ihmisarvoiseen elämään, mikäli raskaita hoitoja jatketaan toivottomasta ennusteesta huolimatta.”