Helsingin Meilahteen päätettiin rakentaa uusi lastensairaala, joka korvaisi Lastenklinikan ja Lastenlinnan vanhentuneet tilat. Uudessa lastensairaalassa hoidetaan vaikeasti sairaita lapsia ympäri Suomen.
Lastenklinikka – Suomen ensimmäinen lastensairaala
Vuonna 1893 perustettiin Suomeen ensimmäinen lastensairaala, joka myöhemmin nimettiin Lastenklinikaksi. Alun perin sairaala perustettiin edistämään lastentautiopin yliopisto-opetusta. Sairaalassa toimi vuodeosasto, poliklinikka, röntgen ja laboratorio. Lastenklinikka on toiminut pitkän historiansa aikana eri tiloissa. Vuonna 1946 lastensairaala muutti nykyisiin tiloihinsa Meilahdessa sijaitsevaan Lastenklinikan kiinteistöön. Lääketieteen, keskussairaalaverkoston ja avoterveydenhuollon kehittyessä Lastenklinikan tehtäväksi muotoutui vaativien ja harvinaisten sairauksien hoitoon keskittyminen.
Lastenklinikalla sijaitsi lastentautien ja lastenkirurgian vuodeosastoja, leikkaus- ja anestesiaosasto, teho-osastoja ja polikliinisia vastaanottoja sekä näitä tukevia toimintoja.
Lastenlinna – turvakodista lastenneurologiaan ja -psykiatriaan
Lastenlinnan toiminta alkoi vuonna 1917 Sophie Mannerheimin perustettua ystäviensä kanssa Äidinhoitoa lapselle –yhdistyksen ja vuokraamalla toiminnalle tilat. Aluksi Lastenlinna toimi yksinäisten äitien turvakotina, mutta toiminta laajeni merkittävästi 1920-luvulla. Arvo Ylpön tullessa mukaan toimintaan Lastenlinnaa ryhdyttiin kehittämään lastensairaalaksi ja lasten terveydenhoidon ammattilaisten koulutuslaitokseksi. Ylpön johdolla Lastenlinnaan perustettiin Suomen ensimmäinen neuvola sekä aloitettiin lastenhoitajien kouluttaminen. Pitkälti näiden toimien ansiosta suomalaisten lasten terveys nousi kehitysmaan tasolta maailman kärkeen.
Toiminnan laajentuessa Lastenlinna siirtyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton alaiseksi. Vuonna 1948 Lastenlinna muutti uuteen rakennukseen Taka-Töölöön, jossa Lastenlinna toimii tänäkin päivänä. Osaksi Helsingin yliopistollista keskussairaalaa Lastenlinna siirtyi vuonna 1997. Vuosien kuluessa Lastenlinnan toiminta alkoi painottua lastenneurologiaan sekä lasten- ja nuorisopsykiatriaan.
Nykyisin Lastenlinnassa on enää muutama lastenneurologian ja lastenpsykiatrian osasto sekä vastaanottoja. Toimintoja on ajettu alas Uuden lastensairaalan valmistumisen jälkeen.
Huippuluokkainen hoito ja historialliset tilat eivät kohtaa – syntyi päätös rakentaa kokonaan uusi sairaala
Lastenklinikalla ja Lastenlinnalla on pitkä ja komea historia. Hoidon taso on tänä päivänä maailman huippuluokkaa. Tilojen kunto ei kuitenkaan enää vastannut nykyaikaista, modernia hoidon tarvetta ja tiloissa jouduttiin tottumaan jatkuviin remontteihin, sisäilmaongelmiin ja evakuointeihin. Tilat olivat ahtaita, vessoja on liian vähän, eikä vanhemmilla ollut mahdollisuutta yöpyä pienten potilaiden kanssa. Uuden lastensairaalan tarve oli akuutti ja toimiin oli siksi ryhdyttävä heti. Lähde: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Jospa rakentaisimme yhdessä jotain todella arvokasta
Lastenklinikan pienille potilaille, henkilökunnalle ja lasten vanhemmille nykyisen sairaalarakennuksen ongelmat näkyivät jo kouriintuntuvasti. HUS:n joulukuussa 2011 valmistunut selvitys osoitti, että uuden sairaalan tarve on akuutti. Helsingin Lastenklinikan 1940-luvulta peräisin olevat tilat eivät vastanneet enää tämän päivän tarpeita. Syntyi ajatus, että ”jospa rakentaisimme yhdessä jotain todella arvokasta”.
Yksityisellä rahoituksella nopeutamme sairaalan valmistumista – tavoitteena 30 miljoonaa euroa
Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen tukiyhdistys aloitti varainhankinnan uuden valtakunnallisen lastensairaalan rakennuttamiseksi helmikuussa 2013.
Puheenjohtaja Anne Berner, toimialajohtaja, ylilääkäri Jari Petäjä sekä asianajaja Tuomas Aho. (kuva: Matti Hannula)
Yhdistyksen perustaminen
Tämä 30 miljoonan euron kansalaiskeräyksen tavoite saavutettiin elokuussa 2014, mutta talkoot ja keräys jatkuivat, koska monet ihmiset, yritykset ja yhteisöt halusivat sen jälkeenkin lahjoittaa uuden lastensairaalan rakennushankkeeseen. Keräysluvan päättyessä, 31.7.2015, lahjoitusten kokonaissumma oli noin 36,5 miljoonaa euroa. Jokainen, 30 miljoonan euron keräystavoitteen ylittävä euro pienentää hankkeen vieraan pääoman eli lainarahan tarvetta.
Uuden lastensairaalan tarve oli akuutti, mutta ilman yksityistä rahoitusta sen rakentaminen olisi siirtynyt pitkälle tulevaisuuteen. Tämän vuoksi osa julkisen sairaalan rahoituksesta päätettiin kerätä historiallisella tavalla yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä.
Lahjoittajat – lista täydentyy yksityishenkilöiden ja kampanjoiden osalta myöhemmin
Lahjoituksien avulla Helsinkiin saatiin alulle uusi, lasten erikoissairaanhoitoon keskittynyt huippuyksikkö. Sairaalan rakennustyöt on aloitettiin elokuussa 2014.
Tukiyhdistys
Uusi lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry perustettiin 2012 ja sen tehtävät olivat:
- Tietoisuuden lisääminen. Tukiyhdistys lisäsi tietoisuutta uuden lastensairaalan tarpeellisuudesta sekä sen luonteesta koko Suomea palvelevana lastenerikoissairaanhoidon huippuyksikkönä.
- Varojen käyttö uuteen sairaalaan. Tukiyhdistys kohdisti yhdistykselle kertyvät varat tätä tarkoitusta varten perustetun säätiön kautta uuden lastensairaalan suunnittelun ja rakentamisen rahoitukseen.
- Aktiivinen varainhankinta. Tukiyhdistys toimeenpani toimintansa tukemiseksi varainkeruukampanjoita kansalaisten, yritysten ja muiden yhteisöjen keskuudessa.
Uusi lastensairaala tukiyhditys 2017 ry:n hallituksen kokoonpano
Puheenjohtaja toimi koko hankkeen ajan Anne Berner.
Muut jäsenet olivat Tuomas Aho, Jukka Ala-Mello, Anne Knaster, Jukka Kurttila, Tarja Lähdemäki, Markku Mäkijärvi, Lilli Paasikivi, Jari Petäjä, Ari Puheloinen, Kari Raivio, Marja-Leena Rinkineva, Nina Santala ja Lasse Viren, osan aikaa Jukka-Pekka Saraste.
Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti tukiyhdistys toimi läheisessä yhteistyössä HUS:n kanssa. Hallitukseen kuuluivat Lastenklinikan johtava ylilääkäri Jari Petäjä ja HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Tukiyhdistys päätettiin lakkauttaa vuonna 2018, kun sairaala valmistui.