Uuden lastensairaalan tukisäätiön lahjoituksen avulla taideterapioiden tarjonta vahvistuu.”Valtava edistysaskel lasten erikoissairaanhoidossa”, toteaa HUSin Uuden lastensairaalan kansallisen lasten kivunhoidon ja tutkimuksen keskuksen osastonylilääkäri Minna Ståhl.
Pianon koskettimiin on liimattu värikkäitä neliön, kolmion ja ympyrän muotoisia tarroja. Kuvionuottien avulla yli kolmevuotiaat potilaat voivat soittaa itse luomiaan melodioita, äänitarinoita. Musiikkiterapeutti Hanna Hakomäki istuu vieressä ja kirjaa sävellyksiä ylös.
HUSissa lastenpsykiatrian musiikki- ja psykoterapeuttina työskentelevän Hakomäen vastaanotolle tulee esimerkiksi valikoivasti puhumattomia tai vakavasti sairastuneita ja traumatisoituneita lapsia, joille on sairastumisen jälkeen aiheutunut mielenterveyteen liittyviä haasteita.
Usein mukana on myös perheenjäseniä, sillä lapsen sairastuminen koskettaa koko perhettä. Pianon koskettimien kuvionuotit ovat osa tarinasäveltämisen menetelmää, jota Hakomäki hyödyntää työssään.
“Sanon lapsille, että ole hyvä, soita, ja minä kirjaan soittamistasi ylös. En sano erikseen, että soita järkyttävästä kokemuksesta tai sairaudesta – soita vain, mitä mieleen tulee. Näin pelko tai ahdistus voidaan saada napattua kiinni tarinallisessa ja taiteellisessa muodossa.”
Taideterapiat vahvistavat valtakunnallista kivunhoidon mallia
Musiikki-, kuvataide- ja tanssi-liiketerapiaa voidaan käyttää lääkkeettömänä kivun ja ahdistuksen hoitomuotona. Musiikkiterapiaa on hyödynnetty lastenpsykiatrian ohella myös Uuden lastensairaalan Lasten kipukeskuksessa, joka on erikoistunut vaikeasta akuutista kivusta, syöpäkivuista sekä erilaisista kipuoireyhtymistä kärsivien lasten ja heidän perheiden hoitoon ja kuntoutukseen. Musiikkiterapiaa voidaan tarjota myös esimerkiksi pientoimenpiteitä pelkääville tai palliatiivisessa hoidossa oleville potilaille.
Lasten kipukeskuksen osastonylilääkäri Minna Ståhlia ilahduttaa, kuinka somaattisessa sairaanhoidossa on alettu yhä enemmän ymmärtää tarvetta ennaltaehkäistä traumatisoitumista, joka liittyy kipua tuottaviin toimenpiteisiin.
Lapsuudessa sairastumiseen ja toimenpiteisiin liittyvillä negatiivisilla kokemuksilla voi olla elämänmittaiset negatiiviset kerrannaisvaikutukset.
“Johdollamme rakennetaan valtakunnallista lasten ja nuorten kivunhoidon mallia, johon kuuluu musiikkiterapia ja pian myös muut taideterapiat. Toistaiseksi Uudessa lastensairaalassa on Suomen ainoa musiikkiterapeutti, joka työskentelee lasten somaattisten sairauksien parissa. Toivon, että myös muissa Suomen lastenklinikoissa innostutaan taideterapioiden hyödyntämisestä jatkossa. Psykiatrian puolella taideterapia on ollut jo pidempään osana lasten ja nuorten hoitoa”, hän sanoo.
Taideterapiat auttavat ilmaisemaan tunteita, kun sanoja ei löydy
Kipu on neurobiologisesti yhteydessä tunteisiin, joten tunnetyöskentely on keskeinen kivunhoidon osa-alue. Ståhl kohtaa työssään myös lapsia ja nuoria, joille kehon tuntemusten ja tunteiden sanoittaminen on vaikeaa. Silloin on tärkeää, että tarjolla on vaihtoehtoisia menetelmiä.
“Yhdelle toimii musiikki, toiselle taas kuvataide ja kolmannelle liike. Taideterapioiden laajentamisen tarkoituksena on tuoda lapsille ja nuorille aidosti vaihtoehtoisia työskentelytapoja”, Ståhl sanoo.
Esimerkiksi musiikki antaa lapselle mahdollisuuden ilmaista kokemuksia, muistoja ja tunteita siedettävällä tavalla, menemättä liian lähelle ahdistavaa kokemusta. Vanhemmat hahmottavat myös lastensa tunteita helpommin, kun lapsi voi kertoa niistä musiikin ja taiteen keinoin.
“Lastenpsykiatriassa työskentelemme paljon perheiden kanssa. Vanhemmat saavat taideterapian kautta kosketuksen lapsen kokemuksiin, jolloin he pystyvät entistä paremmin auttamaan lasta toipumaan”, Hanna Hakomäki sanoo.
Musiikkiterapian tarkoitus ei ole opettaa tai ohjata
Uuden lastensairaalan lattia natisee, kun musiikkiterapeutti Reetta Keränen työntää soitinkärryä pitkin käytävää. On rytmikapuloita, marakasseja, ksylofoni, pinkka nuotteja ja kitara. Sitä hän soittaa yleensä pienten potilaiden terapiakäynneillä itse.
Keränen on kipukeskuksen musiikkiterapeutti, ensimmäinen toimessaan. Hän kohtaa työssään niin päiväkoti-ikäisiä lapsia kuin aikuisuuden kynnyksellä olevia nuoria. Nuorempien potilaiden kanssa Keränen saattaa esimerkiksi käsitellä jotakin vaikeaa kokemusta niin, että potilas kertoo, mitä piirretään ja Keränen piirtää. Sitten kuvaan astuu soitinkärry, kun piirrokseen lisätään ääntä.
“Pohdimme musiikin elementtejä: sopisiko kuvaan hiljaiset vai kovat äänet, soitetaanko iloista vai surullista musiikkia”, Keränen sanoo.
Musiikkiterapian tarkoitus ei ole opettaa tai ohjata, vaikka joskus lapset oppivat samalla soittamaan jotakin soitinta. Sen sijaan tarkoitus on saada mielen perukoihin kapseloitunut pelko ja ahdistus ulos lapselle ominaisella tavalla. Samalla tarjotaan keinoja kohdata vaikeita tunteita.
“Luova ilmaisu on lapsille tapa tutkia omia tunteitaan, peilata niitä ympäröivään maailmaan ja havaita, miten muut reagoivat heidän taiteelliseen ilmaisuunsa. Luovuus on lapsille luonteva tapa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa”, Keränen sanoo.
Globaalisti ainutlaatuista kivunhoitoa
Joskus musiikki tai muu taide voi tuntua potilaasta liian paljastavalta, mutta terapiassa pyritään löytämään potilaalle sopivat työskentelyn tavat. On kuitenkin tärkeää arvioida tarkkaan, milloin on oikea aika aloittaa hoito. Potilaiden terapia kestää tapauksesta riippuen yhdestä käynnistä useampaan vuoteen. Jos taideterapia ei syystä tai toisesta toimi, vaihtoehtoja on.
“Ymmärtääkseni meillä on maailmanlaajuisesti varsin ainutlaatuinen klinikka. Missään muualla ei ole pystytty yhdistämään kaikkia eri kivunhoidon osa-alueita ja tutkimustyötä saman katon alle,” Ståhl sanoo silmin nähden ylpeänä.
Edelläkävijyydestä kertonee myös se, että vuonna 2022 HUSin lastenpsykiatria järjesti Jyväskylän yliopiston kanssa maailman ensimmäisen kansainvälisen musiikkiterapiakonferenssin, joka keskittyi pelkästään lasten musiikkiterapiaan. Oslon yliopistollinen sairaala sekä musiikin ja terveyden tutkimuksen keskus CREMAH jatkavat perinnettä vuonna 2025 Norjassa.
Seuraavaksi rekrytoidaan lisää taideterapeutteja ja hoitomuodon kehittäminen jatkuu Uuden Lastensairaalan tukisäätiön kautta tulleen merkittävän rahoituksen ansiosta. Brita Maria Renlundin muistosäätiö, OLVI-säätiö ja joukko yksityishenkilöitä ovat päättäneet tukea taideterapian kehittämistä Uudessa lastensairaalassa yhteensä 420 000 eurolla.